tiistai 12. huhtikuuta 2011

huhtikuu

loma: veden solinaa, mustarastaan laulua... rauhaa. viikko Davosissa, vaeltelua, aurinkoa. Helppoa unohtaa huolet vain katsella sinistä vuorijonoa... nähdä kauas, sitä minä kaipaan. Istun laskettelurinteessä ja katson jylhää huippua. äkkiä koko maailma on sininen... rauhallinen. Ihana tulla kotiin kuitenkin... seuraamaan kevään tuloa, kaiken kasvun ihmettä. Odottamaan oman onnenpensaan kukintaa, kirsikkapuuta ja omenapuuta. Magnoliani raahasin ulos verannalta, ei se ainakaan vielä kuollut ole. Junamatkalla Davosiin päin sydämeni jysähti suuren magnoliapuun kukkiín. Valitettavasti en pysäyttänyt junaa... vai miten se oli. Mitä elämä on? Mikä on tärkeää? Pienistä asioista pitää osata nauttia... vaikka valkoisista pikku krookuksista rinteillä, sinivuokoista, kevätesikoista ja herkistä sinisistä pikku orvokeista alppiniityllä. tai nautitaan omasta lemmikistä, joka vielä vain jaksaa elää meidän kanssamme.